Roni ja Wäinö oli lauantai illasta sunnuntai iltaan hoidossa porukoiden luona, ku mulla oli tuplavuoro sunnuntaina ja M:lla päivystys. Ei olisi meistä paljon ollu koirille iloa, kun töissä molemmat. Eilen illalla hain pojat kotiin ja riemuisa vastaanotto oli taas vaihteeksi. Iloisina pojat lähti kotiin - Wäinö vähän korvaa roikottaen.
Tultiin kotiin ja tutkiskelin Wäinön korvaa ja välillä vinkas, kun vähä vaan koskiki korvanlehteen. Sitten tottui siihen, että mamma tutkii ja koplailee, eikä turhasta kannata vingahdella. Kuitenkin korvaa sivulta "nostaessa" aina kuului vingahdus, vaikka muuten sai tutkiskella rauhassa. Aamulla sama juttu, joten eikun soittoa eläinlääkärille. Aika saatiin huomiselle, niin lääkäri saa kurkata korvaan. Mitään siellä ei näin paljaille silmille näy, että varmaan korvatulehdus ja määrätään korvatippoja. Niitä on joskus Ronilleki tiputeltu.
Pojat on selvästi sitä mieltä, ettei vapaa päivinäkään saa elää "normaalia" elämää eli sairaanhoitaja kun oon niin saan jatkaa työtäni myös kotona. :D Meidän taloudessa lääkkeitä menee vaan koirille.
"Se parhaiten nauraa, jolla on vahvin lääkitys"
Ihmekös niistä saa aina niin hymyileviä kuvia ;)
Ps. Wäinö voi muuten niin hyvin, etten kyllä jätä taas pentukurssia väliin! Kaikki tämmöset kun sattuu tapahtumaan aina tässä maanantaina. Täksi kerraksi on sitäpaitsi suunniteltu agilitykokeiluja, joten sinne haluan päästä! :)
Pps. Viikon päästi olis Match show, ei kai korvatippoja lasketa doping-aineeks vai katotaanko tämmösiä edes mätsäreissä? Jos ei muuta nii meen sinne muuten vaan seisoskelemaan Wäinön kans, että saa kokemusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti