keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Epävirallista vielä kolmen yön ajan...

Maksoin noin viikko sitten pennun varausmaksun, ja hetki sitten maksoin loppumaksun pennusta. Pentu on siis epävirallisesti minun, toistaiseksi. Lauantaina, kun allekirjoitan omistuspaperit, niin se on virallisesti minun! :) (Ehkä pikkuisen myös Mikan ;>) En millään malta odottaa ja sen varmasti huomaa blogitekstieni aiheistakin (koira, koira, pentu, koiravauva, pikkuinen, koira,...). Ei siis jää epäselväksi, että odotan jo liiankin suurella innolla uutta perheenjäsentä! :)

Tänään harjoittelussa laskin lasten kanssa liukurilla mäkeä alas. Oli hurjan hauskaa! :) En ole muutamaan vuoteen käynytkään missään laskemassa mäkeä, en pulkalla, enkä varsinkaan liukurilla. Tuli aivan lapsuusajat mieleen, kun ympärilläkin oli lauma lapsia, jotka kiljuivat riemusta, kun laskimme pötkylänä alas mäkeä. :) Monta kertaa juostiin mäki ylös ja laskettiin taas, eikä lasten virta millään meinannut loppua, toisin kuin itsellä. Lasten parissa huomaa itsekin, miten pienistä asioista ihminen voi iloita. Aikuisetkin voisivat joskus ottaa hieman mallia lapsista ja hassutella pikkuisen joka päivä, niin pysyisi paremmin elämänilo yllä. :)

Tässä tämä tältä erää, sillä on hurja väsy.. Voisin mennä jälleen lukemaan kirjaa ennen puoleensavetävää sänkyä ja nukkumattia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti